Dark Ride Brothers

Dark Ride Brothers – Henri Varis

Dark Ride Brothers at Alppimaja 18.5.2019 Picture Arto Apila
Picture: Arto Apila

Jotakuinkin 10 vuotta sitten tartuin ensi kertaa akustiseen kitaraan. Kielet olivat nylonia ja ympäristönä koulun musiikkiluokka. Armoitettu opettajamme Perttu Härkönen vaati meitä opettelemaan muutaman soinnun. Aika nopeasti sen jälkeen sain oman kitaran ja hyppäsin mukaan koulun bändikurssille.

Muistan, kun koulukaverin isä soitti Hurriganesin Road Runner LP:tä stereoista täysillä ja se oli mieletön kokemus kouluikäisenä. Piti päästä soittamaan, mieluiten raskasta metallia ja kovaa. Perustettiin poikien kanssa bändi. Sitten tuli toinen bändi. Sitten kolmas, neljäs jne.

Oma roolini alkuaikojen bändeissä vaihteli kitaristin ja rumpalin välillä, mutta myöhemmin innostuin myös bassosta. Ensimmäiset bändit olivat aikamoista räpeltämistä, mutta kun huomasi kehittyvänsä soittamisessa, soittaminen itsessään nosti niin suuria tunteita, että sitä vain halusi jatkaa. Biisejäkin yritin tehdä, mutta rehellisesti sanottuna, ne olivat aika huonoja. Parempi oli pitäytyä soittamisessa.

Muusikon uran alussa erityisesti esimerkiksi Metallica ja Manowar olivat maailman kovimpia juttuja, mutta nykyään diggailen musaa laidasta laitaan. Levysoittimesta löytyy useimmiten Foo Fighthers, CMX, The Beatles, Osmo´s Cosmos, ZZ-Top tai Motörhead. Ja viimeisimpänä Ville Valo ja Agents. Kantrimusiikkia on tullut nautittua eniten Toby Keithin tuotannon muodossa sekä pitkillä automatkoilla radiota kuunnellessa.

Soittaminen nostaa sellaisiin mielen tiloihin, että sitä on vaikea edes kuvailla. Parasta on, kun musa tulee lujaa ja onnistuu itse omassa soittamisessa. Se on henkilökohtainen riemuvoitto. Keikoilla hienointa on, kun näkee, että yleisö saa musasta yhtä hyvät fiilikset kuin itse saan ja pääsee irrottautumaan arjen stressistä hetkeksi. Yhteinen elämys ja hetken juhla on se juttu. Siinä kohtaa tuntien treenaamiset ja tuntien roudaamiset on maksettu takasin.

Moni asia on muuttunut vuosien kuluessa. Soittimet, bändikaverit sekä treenikämpät, mutta rakkaus lujalla soivaan yhtyemusiikkiin on säilynyt.