Dark Ride Brothers

Dark Ride Brother Sami Parkkinen - Photo: Ninja Isola

Dark Ride Brothers – Sami Parkkinen

Sami Parkkinen – Rock-pelimanni Mikkelin Anttolasta

Dark Ride Brother Sami Parkkinen - Photo: Ninja Isola
Dark Ride Brother Sami Parkkinen – Photo: Ninja Isola

Musiikkiopistopoikana suuren vaikutuksen minuun tekivät Pelle Miljoona, Ypö-Viis ja The Matcbox. Tuuliajolla-konsertissa katsoin Hassisen Konetta ja ajattelin että “tuota minä tahon kans!!”. Ensimmäinen oikea bändi kasattiin 1984. Kitaran lisäksi soitin bänditouhuissa koskettimia ja myös viulua. Myöhemmin viulu onkin ollut pääinstrumenttini. Olen kiertänyt Suomen maata vuosien varrella erinäisten rock-orkesterien matkassa. Kokemusta on myös teatteri- ja elokuvamusiikista sekä modernin tanssin säestystä sekä improvisaatioteoksista. Suurin rupeama lienee Sydänmaa-yhtyeessä, jonka tarina alkoi 90-luvun alussa Kotkassa. Fazer/Warner -levy-yhtiön kanssa syntyi Marko Ritolan hienoista biiseistä Sydänmaan kaksi pitkäsoitto cd:tä. Tuottajina meillä oli Edu Kettunen ja Janne Louhivuori. Radioasemat soittivat orkesteria melko ahkerasti ja ainakin “Poppikoneet soimaan” -biisimme tuli tutuksi kutakuinkin kaikelle kansalle.

Perheemme kanssa pidimme välivuoden oravanpyörästä ja 1999 myimme talon ja muutimme Väli-Amerikkaan Belizeen. Siellä pääsin soittamaan ja tutustumaan maya-intiaanien musiikkiin ja lattarimusiikkiin. Mieleenpainuva keikka Belizessä oli jouluaattoiltana Ceesarin bändin kanssa ulkoilmabileissä, kun tiesi että Suomessa on kylmä ja kaikki ovat kodeissaan aattoa viettämässä.

KDark Ride Brothers Etsii Viulistiaun palasimme Suomeen jatkui keikkailut Sydänmaan ja muutaman muun bändin kanssa. 2014 muutimme perheen kanssa Jerusalemiin Suomen kirkon töihin. Toimin Palestiinan alueen koulujen musiikinopettajien kanssa yhteistyössä ja kehitimme musiikkiopetusta ja bänditoimintaa. Jerusalemissa pääsin tutustumaan ja soittamaan niin juutalaisten muusikoiden kanssa synagoga- palvelukseen kuin Arabi-muusikoiden kanssa musiikkiperinteen tarinan kerrontaan improvisaatiosessioissa. Myös Lähi-idässä oli pari mieleenpainuvaa Joulukeikkaa (kaverin synttäreillä Betlehemissä). Suomeen palasimme vuonna 2017. Viimeksi olen soittanut irkkumusaa, gospelia ja muutama rokkikeikkakin on tullut vetäistyä.

Kesällä 2018 Ritolan Marko lähetti minulle linkin “DRB etsii viulistia”. Kuuntelin ja huomasin että kyseessä on hämmästyttävän kova bändi ja bändillä on aivan törkeen kovia omia biisejä. Joten laitoin tietysti hakemuksen.

YIPPIKAYEEE!!

Vastaa