(photo by Christopher Lau)
Kun kuuntelee valmista musiikkikappaletta miltä tahansa artistilta vaikuttaa kaikki niin määrätietoisesti suunnitellulta. Tietenkin intro on juuri sellainen kuin se on. Luonnollisesti säe kulkee kepeästi ja kertosäe kasvaa mahtipontiseksi. Luontevasti kulkevan kappaleen taustalta ei kuitenkaan kuulu sen taustalta löytyvä työ.
Kappaleen tekeminen on pirullinen palapeli. Ensin päässä alkaa soida viaton melodia. Se palaa mieleen uudelleen ja uudelleen, kunnes siihen varovaisen kokeilun jälkeen löytyy sointu taustalle. Tässä vaiheessa mieleen tulee kysymys, että millainen säkeistö tähän voisi osua. Biisiraakile soi kymmeniä kertoja ja sointuja kokeillaan kertosäkeen kaveriksi. Monesti juuri kertosäkeen ja säkeistöjen yhteensovitus on se haastavin asia. Kertosäe soi tarttuvasti, mutta säe lässähtää täysin. Kunnes asiat jostain mystisestä syystä loksahtavat paikoilleen.
Mitä helpompaa biisin tekeminen on sitä parempi siitä lopuksi tulee. Mitä enemmän sitä täytyy hinkata sitä suuremmat mahdollisuudet biisi on vetää vihkoon. Tällä hetkellä meillä on työn alla kolme biisiä, joista kaksi on saatu jo treenattua. Ja se kolmas on vielä ajatuksen säikeinä päässä. Ja se syntyi todella helposti. Se on hyvä merkki.